Kun syksy jouluun ehtii, nelikkomme teitä taas tervehtii

                                                   Lumikuningatar, tosin marraskuinen, Taika tässä hei!

Taas on herkullisten leivonnaisten ja kinkun aika. Ne tuoksuvat nenääni ja maistuvat suussani. Ehkä liiankin paljon...Käväisin Lahden erkkarissa jälkikasvuni kanssa,  tuomarin mielestä olin täydellinen kaunotar, mutta saisin olla kuulemma hieman kiinteämpi. Ja pah, olen huomannut, että olen erittäin suosittu lapinkoirapoikien keskuudessa. Ja ihmisten myös, muusta viis. Lapsukaiseni ovat kasvaneet aikuisiksi, ainakin mitoiltaan. Komeita ovat jokainen, mutta pennuiltahan nuo muuten vielä vaikuttivat. Näin Lahdessa Simoa, Rovaa ja Venneä. Vennen kanssa ajeltiinkin sinne yhtämatkaa ja meillä oli oikein mukavaa autossa! Siinä vasta kuuliainen nuorimies. Myös poikani Sulo jakselee hienosti Helsingin vilskeessä, on iloinen citylappalainen. 

Tessa-tytärhän jäi meille kotiin. On tullut isäänsä luonteeltaan, joka paikassa, koko ajan ja kiireellä. Tessa on käynyt rallytokossa tämän syksyn ja malttanut keskittyä sen pari minuuttia, mitä radanpätkä on kestänyt. Minä olen sillä välin lenkkeillyt arvokkaasti lähimaastossa ja tutkinut kaupungin myyrätilannetta.

Onneksi Tessan hoidosta ja leikittämisestä vastaa yhä siskonpoikani Topias. Siinä vasta hyvähermoinen ja lempeä kaveri, ei ole tullut kyllä yhtään äitiinsä eli Toffee-siskooni. Toffee se luulee yhä olevansa koko kulmakunnan kingi, huseeratkoon ja vahtikoon, minä loikoilen mieluummin sohvalla ja otan vastaan rapsutuksia.

Toffeen pentujakin näin Lahdessa: Mikkeä, joka on jo Suomen muotovalio ja Oonaa, josta sittemmin tuli valio. Myös pentuajan suosikkini, aina rauhallinen, Estelle, on Venäjän ja Valko-Venäjän valio. Tärkeitä tehtäviä noilla monilla jo on: Eetu ja Oona saavat molemmat paimentaa pientä ihmisvauvaa. Ovatkin kuulemma siinä toimessa erityisen viisaita, helliä ja suojelevaisia. Samoin Saana on pienen koulutytön kaveri ja Laku hieman isomman. Hoitavat pestinsä hyvin.
                                               
Lunta toivoisin ja pian, tässä turkissa alkaa olla kuuma! Toisaalta myyriä on helpompi kaivaa koloistaan, kun maa on sula. Mutta tulevat ne pienet viiksiniekat hangellekin ja siitä ne onkin helppo napata! Maiskis, jouluherkkuja teillekin toivoo Taika koko Syysauringon porukan puolesta.