keskiviikko 2. elokuuta 2017

Tosca tässä hei!

Tosca Seitsemisissä pääsiäisenä 4 kk

Minä siis olen Tosca, virallisesti Shacal Mustalammas ja olen sopeutunut laumaani erittäin hyvin. Tai he ovat sopeutuneet minuun, sillä olen myös aika vilkas. Paras kaverini on aamusta iltaan Tessa, joka ymmärtää villin leikin ja riehumisen päälle. Tässä alakuvassa näette, kuinka me olemme reippaina lähdössä pelastusliivit päällä saareen. Nyt, kahdeksan kuukauden ikäisenä alan olla Tessan kokoinen, mutta "isosiskoni" vie kyllä vielä voiton voimainmittelyssä. Paras siis olla alistuvinaan ja purra viattomasti vain takajalkaan.




LisääTessa 3 vuotta ja Tosca 8 kk matkalla saareen

Kyllä meidän lauman muutkin jäsenet pääsivät saareen ja silloin pistimmekin ranttaliksi: sieltä löytyi nimittäin kuollut ja mukavasti muheentunut lokki. Ai, miltä sen mädät siivet maistuivatkaan suussa! Nuo toiset karvakuonot tottelivat kiltisti "irti"-käskyä, mutta minäpä painelin pitkin saarta pakoon mätä lokki suussani. Ja emäntä kirmasi perässäni heitellen pullan paloja. Mutta kuka hullu nyt vaihtaisi paistin pullaan? En minä ainakaan. Tässä alla on herttainen kuva, kun me vartoamme tulella paistuvia makkaroita.


Tessa, Tosca, Taika ja Topias saaressa


   

 Mutta heinäkuun lopulla jouduin aivan yksin matkaan, nimittäin näyttelyreisuulle Poriin. Eikä yhtäkään karvaista laumanjäsentä mukana! No siellä sitten oli kyllä haukkujia joka lähtöön. Minä vain juoksin kiltisti emännän vieressä ja sitten saatiin ruusukkeita ja pokaali. Olin paras pentu, olisin kyllä itse leikkinyt mieluummin kehän laidalla. Onneksi pääsin meidän Topiaksen siskon, Saanan, luo kyläilemään. Siellä oli kissakin, Väinö, joka oli aika metka, eikä juossut puuhun pakoon, vaan antoi nuuskiakin. Opin, että kissan tassujen nosto ei tarkoita leikkiinkutsua. Saana oli kuitenkin kiltti, tuli ihan Topias mieleen. Ja sitten saatiin maistella kissan naksujakin. Oli siis mukava reissu!
Tosca ROP-pentu Pori KV 29.7.2017

tiistai 31. tammikuuta 2017

Nelikko jälleen koossa

Tosca, 8-viikkoa, uusi perheenjäsenemme


Kesä jatkui ja kääntyi syksyksi, ilman Toffeeta. Taika otti lauman johtajuuden rauhallisella otteellaan. Juniorit eli Topias ja Tessa jatkoivat iloista touhuiluaan.

Topias osallistui Kennelliiton järjestämälle Kaverikoira-kurssille ja suoritti sen loppukokeineen hyväksytyksi. Siitä alkoivat Topiaksen "omat keikat" eli käynnit vanhainkodeissa. Topias oli rauhallinen rapsuteltava ja osasi hienosti jakaa huomionsa vanhusten kesken. Ensin meni yhden luo, nuolaisi kättä, hivuttautui lähemmäs ja kun oli muutaman minuutin ollut, meni seuraavan luo ja sitä seuraavan. Topiakselle luonteenomainen sensitiivisyys pääsi oikeuksiinsa. Välillä kävimme katsomassa omaa mummoamme Taatala-kodissa, jossa Topias osasi pyytämättä hypätä sänkyyn rapsuteltavaksi:
                         
                                                           




Tosca 8-viikkoisena Saaran luona
Kun pääsimme joulusta, alkoi pentukuume kasvaa sekä ajatus pienestä, rohkeasta ja älykkäästä "Toffeen seuraajasta". Saaralle oli syntynyt pentuja, joista saimme sijoitustytön itsellemme. Tämä uusi tulokas, Shacal Mustalammas, muutti meille tammikuun loppupuolella. Se sai nimekseen Tosca ja kotiutui nopeasti joukkoomme. Topias otti jälleen hoitosedän roolin, nukkui vieressä, leikki ja rohkaisi. Tessakin, meidän hurjapää, osasi olla yllättävän pitkäpinnainen ja reilu leikkikaveri, jota Tosca alkoi ihailla. Taika puolestaan oli Rouva, joka nuoli, piti huolta puhtaudesta, mutta joka myös komensi. Taikaa ei revitty, eikä kiusattu! Menomme on siis taas vauhdikasta ja koirantäytteistä!
                                                 

Tosca ensimmäistä iltaa luonamme

Vasemmalla velipoika ja oikealla Tosca